Baccarat on korttipeli, jonka uskotaan syntyneen Ranskassa ja Italiassa jo Kaarle VIII:n aikana. Baccarat korttipelistä on olemassa kolme muunnosta: baccarat chemin de fer (rautatie), baccarat banque (eli a deux tableaux) ja punto banco (eli pohjoisamerikkalainen baccarat). Baccaratin erikoisuutena kasinopeleissä on se, että siinä pelaajat itse toimivat jakajina.

Baccarat on eri muodoissaan yksinkertainen peli, jossa on vain kolme mahdollista lopputulosta: "pelaaja", "pankkiiri" ja "tasan" tai "égalité". Termi "pelaaja" ei viittaa asiakkaaseen eikä "pankkiiri" pelinjärjestäjään. Ne ovat vain nimityksiä kahdelle korttikädelle, joista peliin osallistuva voi valita, kumman arvelee voittavan.

Baccaratissa kuvakorttien ja kymppien arvo on nolla, ässien arvo on yksi ja muut ovat numeroarvonsa mukaan. Summasta huomioidaan vain ykköset. Kahden kortin yhteisarvo on siten maksimissaan 9, sillä esimerkiksi kahden kuvakortin yhteisarvo on nolla sekä nelosen ja yhdeksikön kolme (4 + 9 = 13 → 3).

"Pelaajalle" ja "pankkiirille" jaetaan kummallekin kaksi korttia ja tiettyjen sääntöjen mukaan mahdollisesti kolmas (kuten blackjackissa, jakajalla ei ole valinnanvaraa). Isomman summan saanut osapuoli voittaa ja kaikki pelaajat, jotka löivät vetoa tämän osapuolen puolesta, voittavat.

Jos "pelaaja" voittaa, oikein arvanneille maksetaan panoksen verran takaisin. "Pankkiirin" voitosta saa 95% panoksestaan ja tasapelistä panoksensa yhdeksänkertaisena. "Pankkiirin" voitto on todennäköisin (0,458597% kahdeksan pakan baccaratisssa), joten vaikka kasino ottaa voitosta 5% komission, se on silti pelaajalle paras valinta. "Pelaajan" voiton todennäköisyys on kahdeksalla pakalla 0,446247% ja tasapelin 0,095156%. Talon etu on "pankkiirin" vedossa 1,0579%, "pelaajan" vedossa 1,2351% ja tasapelissä 14,3596%. "Pankkiirin" ja "pelaajan" kohdalla talon edut ovat pienimpiä kaikista kasinopeleistä.